LKAS3103 Opetussuunnitelma, arviointi ja koulun kehittäminen

Produktimalli & prosessimalli Luentoja seuratessa etenkin alussa produktimallia käsiteltäessä meistä jokaisella heräsi ajatus siitä, että eihän tämä ole sitä mitä meille on opetettu. Hämmästystä herätti produktimallin lopputuloskeskeisyys ja ajatus siitä, ettei oppimisen prosessiin kiinnitettykään juurikaan huomiota. Nämä siis ensimmäisinä huomioina, kunnes ajattelu avautui prosessimallin kohdalla. Kuten luennollakin todettiin, kumpikaan malli ei toteudu pelkästään opetussuunnitelmissa, vaan ne sulautuvat ikään kuin yhteen ja muodostavat kokonaisuuden. Prosessimallissa opetus ja oppiminen nähdään jatkuvina prosesseina ja samalla osa koulutuksen kehittämisenä. Nykyisin opettajilta vaaditaan hyvää resilienssiä, eli kykyä sopeutua muutokseen. Keskustelussamme nousi esiin ajatus siitä, että opettaja jolla on hyvä resilienssi, pystyy mahdollisesti myös omalla asenteellaan vaikuttamaan oppilaiden muutokseen sopeutumiseen. Nykyisessä opetussuunnitelmassa keskeinen periaate ...

26.11. Koulun kehittämisen tutkimus Koulun kehittämistä ajatellessa keskustelussamme nousi esiin koulumaailmassa tapahtuva jatkuva muutos. Tällä hetkellä suomalainen koulu on varsin vahvassa muutoksen virrassa ja jokaisella tuntuu olevan mielipide liittyen koulun kehittymiseen. Keskustelussa päädyimme hyvin yhtenäisesti siihen, että opettajalle muutoksiin suhtautuminen myönteisesti on tärkeä piirre. Luostarisen ja Peltomaan (2016) mukaan uutta luodessa ei pidä ajatella romuttavansa vanha ja hyväksi koettua, vaan hyvän ja toimivan pohjan päälle on turvallista rakentaa muutoksia yhteiskunnan edellyttämiin tarpeisiin (Luostarinen & Peltomaa, 2016, 16). Tämä ajatus on helppoa allekirjoittaa jo näin opiskelijan näkökulmasta. Koulutuksessa tapahtuva muutos tapahtuu erittäin hitaassa prosessissa (Soini, Pietarinen & Pyhältö, 2016,6). Muutokset eivät siis synny itsestään, eikä myöskään vaivatta. Siksi näemmekin tärkeänä, että jo opiskeluvaiheessa tulevat opettajat oppisivat...

Tällä luennolla pureuduttiin erityisesti muutoksen käsitteeseen. Mitä tarkoittaa muutos? Mihin muutosta tarvitaan ja miksi siihen sisältyy monesti paljon tunnesiteitä? Usein muutos herättää vastarintaa ja negatiivisiakin tuntemuksia. Etenkin opettajan vastustavat koulutuspoliittisia muutoksia (Goodson 2010, 13). Tämä on nähtävissä seuratessa julkista keskustelua monia kuntia koskevia kouluverkkomuutoksia. Omasta koulusta ja koulurakennuksesta pidetään kiinni viimeiseen saakka. Muutos on siirtymistä pois vallitsevasta tilasta. Luennon konteksti oli etenkin organisaatioiden muutoksissa ja kehittämisessä. Meidän huomiomme kiinnitti etenkin organisaatioiden kehittämisen positiivinen malli. Perinteisesti muutos on lähtenyt heikkouksista, niiden tunnistamisesta ja korjaamisesta. Positiivisen mallin näkökulma on päinvastainen. Positiivisella mallilla tarkoitetaan keskittymistä heikkouksien sijaan vahvuuksiin. Tämä malli nähdään tehokkaampana tapana verrattuna negatiiviseen tapaan. Posit...

Jatkoimme hieman samaan teemaan kuin aiemmalla luennolla: tarkastelimme erilaisia muutosmalleja sekä -strategioita. Ajatuksia herätti etenkin CRP: Complex Responsive Process. Tässä mallissa ihmisten johtaminen on keskiössä. Ryhmästämme kaksi jäsentä on tänä syksynä aloittanut sivuaineopintoja Yhteiskuntatieteiden puolella johtamisen perusopinnoissa, joten ehkä sen takia tämä pisti silmään! Myös koulutusorganisaatiossa ihmisten johtaminen on muutoksen prosessissa tärkeämpää kuin muutoksen johtaminen. Mallin mukaan toimintaa ei pysty etukäteen täysin varmasti tietämään, vaan muutos niin sanotusti elää hetkessä ja tilanteessa. Luennolla puhuttiin myös muutosvastarinnasta, mikä on tällä hetkellä koulutuksen kentässä melko ajankohtainen asia. Uusi Peruskoulun opetussuunnitelma on kaksi vuotta sitten astunut voimaan ja se on tuonut sisällään muutoksia opettajan arkeen. Mediassa oli etenkin silloin paljon kohua muutoksesta ja kommentteja joidenkin opettajien vastarinnasta. Uusi opetussu...

Yksi arvioinnin tasoista on ”koulutusmuotojen arviointi”. Yksi esimerkki tällaisesta on yksityisten koulujen ja kunnallisten koulujen arviointi keskenään. Luennolla 11.10. puhuttiin niin sanotusta koulushoppailusta. Pohdimme ryhmässämme, voisiko tällainen koulutusmuotojen arviointi lisätä koulushoppailun määrää, jos Suomessa olisi enemmän yksityisiä peruskouluja, joita vertailla kunnallisten koulujen kanssa. KARVIn toimesta on tehty auditointiarviointi Lapin yliopistossa 2016.  KARVIn toiminnassa todella iso positiivinen asia oli, että KARVIn arviointi sisältää aina myös kehittämiskohteita. Koulutuksen on huomattavasti helpompaa lähteä kehittämään omaa toimintaansa, kun toiminnasta annetaan kehittämiskohteita ja -ideoita. KARVIn tekemät arvioinnit ovat myös valtakunnallisesti tärkeitä. Niiden pohjalta tehdään paikallisia sekä Suomen laajuisia päätöksiä koulutuksen suuntauksiin ( www.karvi.fi ). Koulutuksen tarkkailu on ehdottoman tärkeää tasaisen laadun kannalta. Jokaisell...

24.9. Opetussuunnitelman ajalliset ulottuvuudet Opetussuunnitelmaa laadittaessa yksi mielestämme tärkeimmistä näkökulmista on opetussuunnitelma ajalliset ulottuvuudet. Oli kyse sitten perusopetuksesta, lukiosta, ammatillisesta koulutuksesta tai korkeamman asteen koulutuksesta koulutuksessa on aina läsnä ajallisesti useampia ulottuvuuksia. Emme voi siis sanoa, että koulutus elää vain nykyhetkeä ja toteutuu ainoastaan nykyisyydessä.  Huomioitamme luentojen perusteella opetussuunnitelman ajallisista ulottuvuuksista: -        Menneisyys  - Oppimisprosessissa läsnä sekä oppijan että opettajan menneisyys = opettajan kouluhistoria jopa vuosikymmenten takaa oppijaan, mikäli opettaja ei kiinnitä tarpeeksi huomiota siihen, kuinka hän toimii ammatillisesti pätevänä opettajana -        Nykyisyys - Se mitä tapahtuu nykyhetkessä, muodostuu siitä, mitä on tapahtunut menneisyydessä ja mikä on tavoitteena tulevaisuutt...

Luento käsitteli uusliberalismia koulutuksessa. Käsitteenä uusliberalismi oli meille kaikille tuttu, mutta emme olleet yhdistäneet sitä aiemmin koulutuspolitiikkaan. Olikin mielenkiintoista saada uusia näkökulmia koulutukseen. Meillä heräsi jopa pieni huoli siitä, kuinka uusliberalistisessa koulutuspolitiikassa unohtuu herkästi koulutuksen ydin eli oppiminen ja kasvatus. Korkeatasoinen koulutus vaatii taloudellista pääomaa, mutta talouden tulisi olla välinearvo kohti onnistunutta koulutusta. Se ei saa olla itseisarvo, jolloin koulutusta tehdään vain ”rahan kiilto silmissä”. Luennolla puhuttiin koulutuksen ja bruttokansantuotteen suhteesta toisiinsa. Valtiotasolla koulutettujen kansalaisten osuus näkyy korkeampana bruttokansantuotteena. Vähemmän koulutetut kansalaiset taas eivät tuota niin paljon taloudellista hyötyä keskimäärin valtiolle. Puhuimme siitä, kuinka me saamme olla onnekkaita, että jokaisella on periaatteessa tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua korkealle. Suo...

Kuten olemme jo aiemmin puhuneet blogissamme lukemattomista eri opetussuunnitelmista ja niiden tasoista, on myös arviointiin liittyviä elementtejä useita. Näitä ovat esimerkiksi diagnostinen arviointi, formatiivinen arviointi, summatiivinen arviointi, pedagoginen arviointi ja autenttinen arviointi. Opiskelutovereita, ja ihan kentän opettajia, kuunneltaessa arviointi ei ole opettajan työssä se helpoin pala purtavaksi. Arviointitapoja ja niihin liittyviä käsitteitä, kun on pitkä lista ja useita eri koulukuntia.  Luennolla puhuttiin oppimisen arvioinnista, joka alleviivaa sitä, että arvioinnista puhuttaessa ja sitä tehtäessä kyseessä ei ole itse oppijan arviointi. Tämä tuottaa meille ristiriitaisia ajatuksia. Ajatus on sinänsä hieno, mutta kuinka arvioinnissa aidosti erotetaan oppiminen oppijasta? Onko parhaan arvioinnin saavuttanut se, joka on kehittynyt eniten? Miten huomioidaan kympin oppilas, joka on ollut aina tasaisesti kympin tasolla? Robinson ja Aronica puhuvat kirjassa...

Opetussuunnitelma on opettajan työn tärkein väline. Yleensä opettajien puhuttaessa opetussuunnitelmista, puhumme kirjoitetusta opetussuunnitelmasta, joka on kolmella eri tasolla. Valtakunnallinen opetussuunnitelma koskettaa kaikkia Suomen kouluja ja oppilaita. Valtakunnallisen opetussuunnitelman lisäksi jokaisella kunnalla on oma kunnallinen opetussuunnitelma, jossa tarkennetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Näiden lisäksi jokaisella koululla on vielä oma opetussuunnitelmansa, jossa näkyy tarkemmin esimerkiksi eri opetussisältöjen ajallisesta toteutuksesta ja koulun mahdollisesta painotuksesta. Opettajan tulee työssään perustaa kaikki työnsä opetussuunnitelmaan, käytännössä kaikesta tehdystä opetuksesta pitäisi löytää peruste opetussuunnitelmasta. Kirjassa ”Curriculum: foundations, principles , and issues” määritellään opetussuunnitelmaa neljällä eri aspektilla. Ensimmäiseksi opetussuunnitelma määritellään suunnitelmaksi, jolla saavutetaan tavoitteita. Opetussuunnitelma toim...