26.11. Koulun kehittämisen tutkimus

Koulun kehittämistä ajatellessa keskustelussamme nousi esiin koulumaailmassa tapahtuva jatkuva muutos. Tällä hetkellä suomalainen koulu on varsin vahvassa muutoksen virrassa ja jokaisella tuntuu olevan mielipide liittyen koulun kehittymiseen. Keskustelussa päädyimme hyvin yhtenäisesti siihen, että opettajalle muutoksiin suhtautuminen myönteisesti on tärkeä piirre. Luostarisen ja Peltomaan (2016) mukaan uutta luodessa ei pidä ajatella romuttavansa vanha ja hyväksi koettua, vaan hyvän ja toimivan pohjan päälle on turvallista rakentaa muutoksia yhteiskunnan edellyttämiin tarpeisiin (Luostarinen & Peltomaa, 2016, 16). Tämä ajatus on helppoa allekirjoittaa jo näin opiskelijan näkökulmasta.

Koulutuksessa tapahtuva muutos tapahtuu erittäin hitaassa prosessissa (Soini, Pietarinen & Pyhältö, 2016,6). Muutokset eivät siis synny itsestään, eikä myöskään vaivatta. Siksi näemmekin tärkeänä, että jo opiskeluvaiheessa tulevat opettajat oppisivat asennoitumaan muutoksiin myönteisesti. Koulumaailmassa muutoksen tulisi perustua tutkittuun tietoon eikä niin sanottuun ”mutu”-tuntumaan. 

Kehittämistutkimuksen metodologiassa oleellista on:

Pragmaattinen tiedon intressi

-->

-      Käytänteiden muuttaminen

->Koulutuksen kentällä yhteiskunnallinen muutos ja käytännön hyöty

-      Emansipatorinen = tutkimus valtauttaa toimijoita ja tuo tutkimuskohteen ääntä esiin

-      Kriittinen intressi

-      Validiteetti arvioidaan aina hyödyn perusteella

Kehittämistutkimuksen oleellinen lähtökohta on ongelma-analyysi (Pernaa, 2013, 17). Eli jos kehittämiselle ei ole tarvetta, kehittämistutkimukselle ei ole tarvetta. Toisaalta kehittämistutkimus ei välttämättä tuota ratkaisua ongelmaan, mutta lähtökohtana on oltava jotakin mitä pyritään kehittämään. Jotta mahdollisimman hyvä käytännön hyöty saavutetaan, on tutkimusprosessissa mukana oppijat ja käytännön ympäristö. Toimintatutkimuksen tuloksia arvioidaan suhteessa lähtötilanteeseen ja aiempaan tutkimukseen, jotta voidaan todet mikä toimii ja mikä ei.

Opettajan olisi hyvä toimia työssään ikään kuin tutkijana (ei välttämättä tieteellisenä tutkijana) ja huomioida toimintansa syyt ja seuraukset. Esimerkiksi kokeillessaan jotakin uutta opetusmenetelmää, opettajan olisi tärkeää oppimistulosten lisäksi huomioida miten menetelmä toimi ja miksi saavutettuun lopputulokseen päädyttiin ja onko menetelmä käyttökelpoinen jatkoa ajatellen. 

Anna, Emma ja Laura

Lähteet:

Luostarinen, A. & Peltomaa I. 2016. Reseptit OPSin käyttöön. PS-kustannus

Pernaa, J. 2013. Kehittämistutkimus opetusalalla. PS-kustannus

Soini, T. Pietarinen, J. & Pyhältö, K. 2016. Koulun kehittämisen taskukirja – Pieni kirja suuri ajatus http://www.learninginschool.fi/cms/wp-content/uploads/2016/02/Koulun-kehittämisen-taskukirja.pdfLuettu 26.11.2018