24.9. Opetussuunnitelman ajalliset ulottuvuudet

24.9. Opetussuunnitelman ajalliset ulottuvuudet


Opetussuunnitelmaa laadittaessa yksi mielestämme tärkeimmistä näkökulmista on opetussuunnitelma ajalliset ulottuvuudet. Oli kyse sitten perusopetuksesta, lukiosta, ammatillisesta koulutuksesta tai korkeamman asteen koulutuksesta koulutuksessa on aina läsnä ajallisesti useampia ulottuvuuksia. Emme voi siis sanoa, että koulutus elää vain nykyhetkeä ja toteutuu ainoastaan nykyisyydessä. 

Huomioitamme luentojen perusteella opetussuunnitelman ajallisista ulottuvuuksista:
-      Menneisyys
 -Oppimisprosessissa läsnä sekä oppijan että opettajan menneisyys = opettajan kouluhistoria jopa vuosikymmenten takaa oppijaan, mikäli opettaja ei kiinnitä tarpeeksi huomiota siihen, kuinka hän toimii ammatillisesti pätevänä opettajana
-      Nykyisyys
-Se mitä tapahtuu nykyhetkessä, muodostuu siitä, mitä on tapahtunut menneisyydessä ja mikä on tavoitteena tulevaisuutta katsottaessa = opetus ei voi lukkiutua nykyhetkeen
-      Tulevaisuus
-Peruskoulussa ajateltava koko oppilaan tulevaisuutta
 -Lukiossa aikajänne on lyhyempi, koska tarkoituksena on valmistaa jatko-opintoihin. Sama pätee myös luennon mukaan yliopistoon (olemme osin erimieltä, koska esimerkiksi opettajankoulutuksessa tähtäimessä on useimmiten työelämä)
-Ammattikoulussa pidemmän aikajänteen ajattelua, koska opiskelijaa valmistetaan tulevaan työelämään ja se voi parhaimmillaan olla hyvinkin pitkä

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa mainitaan perusopetuksen tehtävistä muun muassa seuraavasti: ”perusopetus on koulujärjestelmän kivijalka ja samalla osa esiopetuksesta alkavaa koulujatkumoa” (POPS, 2014,18). Jo tämän perusteella voidaan katsoa, että perusopetuksella on vahva merkitys koko yhteiskunnan tulevaisuutta ajatellen. 

Tällä hetkellä aihe on ollut esillä myös poliittisesta näkökulmasta, koska nuorten syrjäytymistä ja koulutusmahdollisuuksia halutaan parantaa. Poliittisessa keskustelussa näkökulmana on ollut oppivelvollisuuden pidentäminen tähtäimenään nuorten koulutuksen ja tulevaisuuden turvaaminen. Keskustelua eri puolueiden kesken on herättänyt se, mistä suunnasta olisi parasta pidentää oppivelvollisuutta, esiopetuksesta vai perusopetuksen loppupäästä 18-ikävuoteen. Tässä keskustelussa opetussuunnitelman ajallisen ulottuvuuden merkitys korostuu ja tulevaisuuteen tähtääminen luo haasteita päättäjille. (Lähteenä käytetty 26.11.2018 Yle tv 1 A studion keskustelua koskien oppivelvollisuuden pidennystä)

Anna, Emma ja Laura

Lähteet:
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
https://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Luettu 26.11.2018

Yle tv 1, A studio 26.11.2018

https://areena.yle.fi/1-4233549Katsottu 26.11.2018

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

5.11. Positiivisen kautta

Tällä luennolla pureuduttiin erityisesti muutoksen käsitteeseen. Mitä tarkoittaa muutos? Mihin muutosta tarvitaan ja miksi siihen sisältyy monesti paljon tunnesiteitä? Usein muutos herättää vastarintaa ja negatiivisiakin tuntemuksia. Etenkin opettajan vastustavat koulutuspoliittisia muutoksia (Goodson 2010, 13). Tämä on nähtävissä seuratessa julkista keskustelua monia kuntia koskevia kouluverkkomuutoksia. Omasta koulusta ja koulurakennuksesta pidetään kiinni viimeiseen saakka. Muutos on siirtymistä pois vallitsevasta tilasta. Luennon konteksti oli etenkin organisaatioiden muutoksissa ja kehittämisessä. Meidän huomiomme kiinnitti etenkin organisaatioiden kehittämisen positiivinen malli. Perinteisesti muutos on lähtenyt heikkouksista, niiden tunnistamisesta ja korjaamisesta. Positiivisen mallin näkökulma on päinvastainen. Positiivisella mallilla tarkoitetaan keskittymistä heikkouksien sijaan vahvuuksiin. Tämä malli nähdään tehokkaampana tapana verrattuna negatiiviseen tapaan. Posit...
Lue lisää

22.10. Koulutuksen tasoa valvotaan

Yksi arvioinnin tasoista on ”koulutusmuotojen arviointi”. Yksi esimerkki tällaisesta on yksityisten koulujen ja kunnallisten koulujen arviointi keskenään. Luennolla 11.10. puhuttiin niin sanotusta koulushoppailusta. Pohdimme ryhmässämme, voisiko tällainen koulutusmuotojen arviointi lisätä koulushoppailun määrää, jos Suomessa olisi enemmän yksityisiä peruskouluja, joita vertailla kunnallisten koulujen kanssa. KARVIn toimesta on tehty auditointiarviointi Lapin yliopistossa 2016.  KARVIn toiminnassa todella iso positiivinen asia oli, että KARVIn arviointi sisältää aina myös kehittämiskohteita. Koulutuksen on huomattavasti helpompaa lähteä kehittämään omaa toimintaansa, kun toiminnasta annetaan kehittämiskohteita ja -ideoita. KARVIn tekemät arvioinnit ovat myös valtakunnallisesti tärkeitä. Niiden pohjalta tehdään paikallisia sekä Suomen laajuisia päätöksiä koulutuksen suuntauksiin ( www.karvi.fi ). Koulutuksen tarkkailu on ehdottoman tärkeää tasaisen laadun kannalta. Jokaisell...
Lue lisää