LKAS3103 Opetussuunnitelma, arviointi ja koulun kehittäminen

26.11. Koulun kehittämisen tutkimus Koulun kehittämistä ajatellessa keskustelussamme nousi esiin koulumaailmassa tapahtuva jatkuva muutos. Tällä hetkellä suomalainen koulu on varsin vahvassa muutoksen virrassa ja jokaisella tuntuu olevan mielipide liittyen koulun kehittymiseen. Keskustelussa päädyimme hyvin yhtenäisesti siihen, että opettajalle muutoksiin suhtautuminen myönteisesti on tärkeä piirre. Luostarisen ja Peltomaan (2016) mukaan uutta luodessa ei pidä ajatella romuttavansa vanha ja hyväksi koettua, vaan hyvän ja toimivan pohjan päälle on turvallista rakentaa muutoksia yhteiskunnan edellyttämiin tarpeisiin (Luostarinen & Peltomaa, 2016, 16). Tämä ajatus on helppoa allekirjoittaa jo näin opiskelijan näkökulmasta. Koulutuksessa tapahtuva muutos tapahtuu erittäin hitaassa prosessissa (Soini, Pietarinen & Pyhältö, 2016,6). Muutokset eivät siis synny itsestään, eikä myöskään vaivatta. Siksi näemmekin tärkeänä, että jo opiskeluvaiheessa tulevat opettajat oppisivat...

Tällä luennolla pureuduttiin erityisesti muutoksen käsitteeseen. Mitä tarkoittaa muutos? Mihin muutosta tarvitaan ja miksi siihen sisältyy monesti paljon tunnesiteitä? Usein muutos herättää vastarintaa ja negatiivisiakin tuntemuksia. Etenkin opettajan vastustavat koulutuspoliittisia muutoksia (Goodson 2010, 13). Tämä on nähtävissä seuratessa julkista keskustelua monia kuntia koskevia kouluverkkomuutoksia. Omasta koulusta ja koulurakennuksesta pidetään kiinni viimeiseen saakka. Muutos on siirtymistä pois vallitsevasta tilasta. Luennon konteksti oli etenkin organisaatioiden muutoksissa ja kehittämisessä. Meidän huomiomme kiinnitti etenkin organisaatioiden kehittämisen positiivinen malli. Perinteisesti muutos on lähtenyt heikkouksista, niiden tunnistamisesta ja korjaamisesta. Positiivisen mallin näkökulma on päinvastainen. Positiivisella mallilla tarkoitetaan keskittymistä heikkouksien sijaan vahvuuksiin. Tämä malli nähdään tehokkaampana tapana verrattuna negatiiviseen tapaan. Posit...

Jatkoimme hieman samaan teemaan kuin aiemmalla luennolla: tarkastelimme erilaisia muutosmalleja sekä -strategioita. Ajatuksia herätti etenkin CRP: Complex Responsive Process. Tässä mallissa ihmisten johtaminen on keskiössä. Ryhmästämme kaksi jäsentä on tänä syksynä aloittanut sivuaineopintoja Yhteiskuntatieteiden puolella johtamisen perusopinnoissa, joten ehkä sen takia tämä pisti silmään! Myös koulutusorganisaatiossa ihmisten johtaminen on muutoksen prosessissa tärkeämpää kuin muutoksen johtaminen. Mallin mukaan toimintaa ei pysty etukäteen täysin varmasti tietämään, vaan muutos niin sanotusti elää hetkessä ja tilanteessa. Luennolla puhuttiin myös muutosvastarinnasta, mikä on tällä hetkellä koulutuksen kentässä melko ajankohtainen asia. Uusi Peruskoulun opetussuunnitelma on kaksi vuotta sitten astunut voimaan ja se on tuonut sisällään muutoksia opettajan arkeen. Mediassa oli etenkin silloin paljon kohua muutoksesta ja kommentteja joidenkin opettajien vastarinnasta. Uusi opetussu...

Yksi arvioinnin tasoista on ”koulutusmuotojen arviointi”. Yksi esimerkki tällaisesta on yksityisten koulujen ja kunnallisten koulujen arviointi keskenään. Luennolla 11.10. puhuttiin niin sanotusta koulushoppailusta. Pohdimme ryhmässämme, voisiko tällainen koulutusmuotojen arviointi lisätä koulushoppailun määrää, jos Suomessa olisi enemmän yksityisiä peruskouluja, joita vertailla kunnallisten koulujen kanssa. KARVIn toimesta on tehty auditointiarviointi Lapin yliopistossa 2016.  KARVIn toiminnassa todella iso positiivinen asia oli, että KARVIn arviointi sisältää aina myös kehittämiskohteita. Koulutuksen on huomattavasti helpompaa lähteä kehittämään omaa toimintaansa, kun toiminnasta annetaan kehittämiskohteita ja -ideoita. KARVIn tekemät arvioinnit ovat myös valtakunnallisesti tärkeitä. Niiden pohjalta tehdään paikallisia sekä Suomen laajuisia päätöksiä koulutuksen suuntauksiin ( www.karvi.fi ). Koulutuksen tarkkailu on ehdottoman tärkeää tasaisen laadun kannalta. Jokaisell...

24.9. Opetussuunnitelman ajalliset ulottuvuudet Opetussuunnitelmaa laadittaessa yksi mielestämme tärkeimmistä näkökulmista on opetussuunnitelma ajalliset ulottuvuudet. Oli kyse sitten perusopetuksesta, lukiosta, ammatillisesta koulutuksesta tai korkeamman asteen koulutuksesta koulutuksessa on aina läsnä ajallisesti useampia ulottuvuuksia. Emme voi siis sanoa, että koulutus elää vain nykyhetkeä ja toteutuu ainoastaan nykyisyydessä.  Huomioitamme luentojen perusteella opetussuunnitelman ajallisista ulottuvuuksista: -        Menneisyys  - Oppimisprosessissa läsnä sekä oppijan että opettajan menneisyys = opettajan kouluhistoria jopa vuosikymmenten takaa oppijaan, mikäli opettaja ei kiinnitä tarpeeksi huomiota siihen, kuinka hän toimii ammatillisesti pätevänä opettajana -        Nykyisyys - Se mitä tapahtuu nykyhetkessä, muodostuu siitä, mitä on tapahtunut menneisyydessä ja mikä on tavoitteena tulevaisuutt...

Luento käsitteli uusliberalismia koulutuksessa. Käsitteenä uusliberalismi oli meille kaikille tuttu, mutta emme olleet yhdistäneet sitä aiemmin koulutuspolitiikkaan. Olikin mielenkiintoista saada uusia näkökulmia koulutukseen. Meillä heräsi jopa pieni huoli siitä, kuinka uusliberalistisessa koulutuspolitiikassa unohtuu herkästi koulutuksen ydin eli oppiminen ja kasvatus. Korkeatasoinen koulutus vaatii taloudellista pääomaa, mutta talouden tulisi olla välinearvo kohti onnistunutta koulutusta. Se ei saa olla itseisarvo, jolloin koulutusta tehdään vain ”rahan kiilto silmissä”. Luennolla puhuttiin koulutuksen ja bruttokansantuotteen suhteesta toisiinsa. Valtiotasolla koulutettujen kansalaisten osuus näkyy korkeampana bruttokansantuotteena. Vähemmän koulutetut kansalaiset taas eivät tuota niin paljon taloudellista hyötyä keskimäärin valtiolle. Puhuimme siitä, kuinka me saamme olla onnekkaita, että jokaisella on periaatteessa tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua korkealle. Suo...