8.11. Muutosvastarinta


Jatkoimme hieman samaan teemaan kuin aiemmalla luennolla: tarkastelimme erilaisia muutosmalleja sekä -strategioita. Ajatuksia herätti etenkin CRP: Complex Responsive Process. Tässä mallissa ihmisten johtaminen on keskiössä. Ryhmästämme kaksi jäsentä on tänä syksynä aloittanut sivuaineopintoja Yhteiskuntatieteiden puolella johtamisen perusopinnoissa, joten ehkä sen takia tämä pisti silmään! Myös koulutusorganisaatiossa ihmisten johtaminen on muutoksen prosessissa tärkeämpää kuin muutoksen johtaminen. Mallin mukaan toimintaa ei pysty etukäteen täysin varmasti tietämään, vaan muutos niin sanotusti elää hetkessä ja tilanteessa.

Luennolla puhuttiin myös muutosvastarinnasta, mikä on tällä hetkellä koulutuksen kentässä melko ajankohtainen asia. Uusi Peruskoulun opetussuunnitelma on kaksi vuotta sitten astunut voimaan ja se on tuonut sisällään muutoksia opettajan arkeen. Mediassa oli etenkin silloin paljon kohua muutoksesta ja kommentteja joidenkin opettajien vastarinnasta. Uusi opetussuunnitelma on tuonut esimerkiksi koodauksen tai ilmiöoppimisen jokaisen opettajan arkeen. Täysin ymmärrettävästi tämä on varmasti monille suuri haaste ja iso askel omalle epämukavuusalueelle!

Muutokset koulutuksessa eivät nojaudu pelkästään opetussuunnitelmaan. Esimerkiksi sähköiset tietoverkostot ovat tulleet yleisemmiksi ja tämä mahdollistaa sen, että oppilaan ei tarvitse fyysisesti olla koulussa. Tietoverkostoihin perustuva toimiva opetus vaatii opettajalta asiantuntemusta. (Luukkainen 2004, 206.) Tämä muuttaa todella paljon perinteistä opettajakuvaa. Tällaiset suuret muutokset, jotka vaativat opettajalta lisäkoulutusta. Opettajien lisäkouluttaminen vaatii koulutusorganisaatiolta taloudellisia resursseja. Opettajan tulee pysyä yhteiskunnallisesti ajan tasalla, mutta ei ole oikein, että hän itse kustantaa kaikki lisäkoulutukset, jotka ovat edellytys muutoksen toteutumisessa. Koulutusorganisaation johdolla voi olla melko suuri merkitys siinä, kuinka suuri muutosvastarinta opettajakunnassa on.

Pohdimme ryhmässämme muutoksen merkitystä opettajan työssä. Opettajan tulee olla alati itseään kehittävä ja valmis muutoksiin. On kuitenkin syytä olla myös kriittinen: muutos pelkästään muutoksen vuoksi ei ole hyvä asia. Muutoksella tulee olla jokin entistä parempi päämäärä, sillä prosessina muutos voi olla hyvinkin kuormittava.

Anna, Emma ja Laura


Lähteet: Luukkainen, O. 2004. Opettajuus – Ajassa elämistä vai suunnan näyttämistä? Tampere: Tampereen yliopistopaino OY Juvenes Print.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

24.9. Opetussuunnitelman ajalliset ulottuvuudet

5.11. Positiivisen kautta

22.10. Koulutuksen tasoa valvotaan