8.11. Muutosvastarinta


Jatkoimme hieman samaan teemaan kuin aiemmalla luennolla: tarkastelimme erilaisia muutosmalleja sekä -strategioita. Ajatuksia herätti etenkin CRP: Complex Responsive Process. Tässä mallissa ihmisten johtaminen on keskiössä. Ryhmästämme kaksi jäsentä on tänä syksynä aloittanut sivuaineopintoja Yhteiskuntatieteiden puolella johtamisen perusopinnoissa, joten ehkä sen takia tämä pisti silmään! Myös koulutusorganisaatiossa ihmisten johtaminen on muutoksen prosessissa tärkeämpää kuin muutoksen johtaminen. Mallin mukaan toimintaa ei pysty etukäteen täysin varmasti tietämään, vaan muutos niin sanotusti elää hetkessä ja tilanteessa.

Luennolla puhuttiin myös muutosvastarinnasta, mikä on tällä hetkellä koulutuksen kentässä melko ajankohtainen asia. Uusi Peruskoulun opetussuunnitelma on kaksi vuotta sitten astunut voimaan ja se on tuonut sisällään muutoksia opettajan arkeen. Mediassa oli etenkin silloin paljon kohua muutoksesta ja kommentteja joidenkin opettajien vastarinnasta. Uusi opetussuunnitelma on tuonut esimerkiksi koodauksen tai ilmiöoppimisen jokaisen opettajan arkeen. Täysin ymmärrettävästi tämä on varmasti monille suuri haaste ja iso askel omalle epämukavuusalueelle!

Muutokset koulutuksessa eivät nojaudu pelkästään opetussuunnitelmaan. Esimerkiksi sähköiset tietoverkostot ovat tulleet yleisemmiksi ja tämä mahdollistaa sen, että oppilaan ei tarvitse fyysisesti olla koulussa. Tietoverkostoihin perustuva toimiva opetus vaatii opettajalta asiantuntemusta. (Luukkainen 2004, 206.) Tämä muuttaa todella paljon perinteistä opettajakuvaa. Tällaiset suuret muutokset, jotka vaativat opettajalta lisäkoulutusta. Opettajien lisäkouluttaminen vaatii koulutusorganisaatiolta taloudellisia resursseja. Opettajan tulee pysyä yhteiskunnallisesti ajan tasalla, mutta ei ole oikein, että hän itse kustantaa kaikki lisäkoulutukset, jotka ovat edellytys muutoksen toteutumisessa. Koulutusorganisaation johdolla voi olla melko suuri merkitys siinä, kuinka suuri muutosvastarinta opettajakunnassa on.

Pohdimme ryhmässämme muutoksen merkitystä opettajan työssä. Opettajan tulee olla alati itseään kehittävä ja valmis muutoksiin. On kuitenkin syytä olla myös kriittinen: muutos pelkästään muutoksen vuoksi ei ole hyvä asia. Muutoksella tulee olla jokin entistä parempi päämäärä, sillä prosessina muutos voi olla hyvinkin kuormittava.

Anna, Emma ja Laura


Lähteet: Luukkainen, O. 2004. Opettajuus – Ajassa elämistä vai suunnan näyttämistä? Tampere: Tampereen yliopistopaino OY Juvenes Print.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

24.9. Opetussuunnitelman ajalliset ulottuvuudet

24.9. Opetussuunnitelman ajalliset ulottuvuudet Opetussuunnitelmaa laadittaessa yksi mielestämme tärkeimmistä näkökulmista on opetussuunnitelma ajalliset ulottuvuudet. Oli kyse sitten perusopetuksesta, lukiosta, ammatillisesta koulutuksesta tai korkeamman asteen koulutuksesta koulutuksessa on aina läsnä ajallisesti useampia ulottuvuuksia. Emme voi siis sanoa, että koulutus elää vain nykyhetkeä ja toteutuu ainoastaan nykyisyydessä.  Huomioitamme luentojen perusteella opetussuunnitelman ajallisista ulottuvuuksista: -        Menneisyys  - Oppimisprosessissa läsnä sekä oppijan että opettajan menneisyys = opettajan kouluhistoria jopa vuosikymmenten takaa oppijaan, mikäli opettaja ei kiinnitä tarpeeksi huomiota siihen, kuinka hän toimii ammatillisesti pätevänä opettajana -        Nykyisyys - Se mitä tapahtuu nykyhetkessä, muodostuu siitä, mitä on tapahtunut menneisyydessä ja mikä on tavoitteena tulevaisuutt...
Lue lisää

5.11. Positiivisen kautta

Tällä luennolla pureuduttiin erityisesti muutoksen käsitteeseen. Mitä tarkoittaa muutos? Mihin muutosta tarvitaan ja miksi siihen sisältyy monesti paljon tunnesiteitä? Usein muutos herättää vastarintaa ja negatiivisiakin tuntemuksia. Etenkin opettajan vastustavat koulutuspoliittisia muutoksia (Goodson 2010, 13). Tämä on nähtävissä seuratessa julkista keskustelua monia kuntia koskevia kouluverkkomuutoksia. Omasta koulusta ja koulurakennuksesta pidetään kiinni viimeiseen saakka. Muutos on siirtymistä pois vallitsevasta tilasta. Luennon konteksti oli etenkin organisaatioiden muutoksissa ja kehittämisessä. Meidän huomiomme kiinnitti etenkin organisaatioiden kehittämisen positiivinen malli. Perinteisesti muutos on lähtenyt heikkouksista, niiden tunnistamisesta ja korjaamisesta. Positiivisen mallin näkökulma on päinvastainen. Positiivisella mallilla tarkoitetaan keskittymistä heikkouksien sijaan vahvuuksiin. Tämä malli nähdään tehokkaampana tapana verrattuna negatiiviseen tapaan. Posit...
Lue lisää

22.10. Koulutuksen tasoa valvotaan

Yksi arvioinnin tasoista on ”koulutusmuotojen arviointi”. Yksi esimerkki tällaisesta on yksityisten koulujen ja kunnallisten koulujen arviointi keskenään. Luennolla 11.10. puhuttiin niin sanotusta koulushoppailusta. Pohdimme ryhmässämme, voisiko tällainen koulutusmuotojen arviointi lisätä koulushoppailun määrää, jos Suomessa olisi enemmän yksityisiä peruskouluja, joita vertailla kunnallisten koulujen kanssa. KARVIn toimesta on tehty auditointiarviointi Lapin yliopistossa 2016.  KARVIn toiminnassa todella iso positiivinen asia oli, että KARVIn arviointi sisältää aina myös kehittämiskohteita. Koulutuksen on huomattavasti helpompaa lähteä kehittämään omaa toimintaansa, kun toiminnasta annetaan kehittämiskohteita ja -ideoita. KARVIn tekemät arvioinnit ovat myös valtakunnallisesti tärkeitä. Niiden pohjalta tehdään paikallisia sekä Suomen laajuisia päätöksiä koulutuksen suuntauksiin ( www.karvi.fi ). Koulutuksen tarkkailu on ehdottoman tärkeää tasaisen laadun kannalta. Jokaisell...
Lue lisää