11.10. Koulushoppailusta luokkajakoon

Luento käsitteli uusliberalismia koulutuksessa. Käsitteenä uusliberalismi oli meille kaikille tuttu, mutta emme olleet yhdistäneet sitä aiemmin koulutuspolitiikkaan. Olikin mielenkiintoista saada uusia näkökulmia koulutukseen.

Meillä heräsi jopa pieni huoli siitä, kuinka uusliberalistisessa koulutuspolitiikassa unohtuu herkästi koulutuksen ydin eli oppiminen ja kasvatus. Korkeatasoinen koulutus vaatii taloudellista pääomaa, mutta talouden tulisi olla välinearvo kohti onnistunutta koulutusta. Se ei saa olla itseisarvo, jolloin koulutusta tehdään vain ”rahan kiilto silmissä”.

Luennolla puhuttiin koulutuksen ja bruttokansantuotteen suhteesta toisiinsa. Valtiotasolla koulutettujen kansalaisten osuus näkyy korkeampana bruttokansantuotteena. Vähemmän koulutetut kansalaiset taas eivät tuota niin paljon taloudellista hyötyä keskimäärin valtiolle. Puhuimme siitä, kuinka me saamme olla onnekkaita, että jokaisella on periaatteessa tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua korkealle. Suomessa ei ainakaan vielä taloudellisten lähtökohtien pitäisi olla este kouluttautumiselle. Luennolla puhuttu koulushoppailu on kuitenkin esimerkki siitä, että Suomen tasa-arvoista koulutuskenttää ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä.

Lähikouluperiaate estää koulushoppailun täydellisen toteutumisen Suomessa. Pohdimme ryhmämme kanssa, tulisiko Suomeen luokkajako takaisin, jos koulushoppailu mahdollistettaisiin koulutuksen kentällä? Jos esimerkiksi peruskouluja yksityistettäisiin, on mahdollisuutena kalliit lukukausimaksut. Äärimmäisessä tilanteessa koulutetut opettajat päätyvät korkeampien palkkojen takia yksityisiin kouluihin ja ilmaisiin kouluihin jää opettajat, keillä ei ole pätevyyttä opettajan ammattiin.

Suurimpaan osaan peruskouluista ei ole soveltuvuuskokeita, paitsi esimerkiksi joihinkin yksityisiin kouluihin, kuten kansainvälisiin kouluihin. On vaarana, että soveltuvuuskokeelliset koulut työntäisivät muut koulut taka-alalle huonompaan asemaan (Kosunen 2012, 9). Voisiko tällainenkin tuoda luokkajakoa yhteiskuntaan? On vaarana, että soveltuvuuskokeisiin vaadittaisiin maksullinen valmennuskurssi, jolloin kaikilla perheillä ei olisi taloudellisen tilanteen takia minkäänlaista mahdollisuutta laittaa lastaan tiettyihin kouluihin.

Anna, Emma ja Laura

Lähteet: Kosunen, S. 2012. ”Meillä on siis kouluja, joista ne tulee: siis Suomen eliitti” – keskiluokan lasten kouluvalinnat pois lähikoulusta. Kasvatus 1, 7-19.