25.10. Arvioinnin kiemuroita


Kuten olemme jo aiemmin puhuneet blogissamme lukemattomista eri opetussuunnitelmista ja niiden tasoista, on myös arviointiin liittyviä elementtejä useita. Näitä ovat esimerkiksi diagnostinen arviointi, formatiivinen arviointi, summatiivinen arviointi, pedagoginen arviointi ja autenttinen arviointi. Opiskelutovereita, ja ihan kentän opettajia, kuunneltaessa arviointi ei ole opettajan työssä se helpoin pala purtavaksi. Arviointitapoja ja niihin liittyviä käsitteitä, kun on pitkä lista ja useita eri koulukuntia. 

Luennolla puhuttiin oppimisen arvioinnista, joka alleviivaa sitä, että arvioinnista puhuttaessa ja sitä tehtäessä kyseessä ei ole itse oppijan arviointi. Tämä tuottaa meille ristiriitaisia ajatuksia. Ajatus on sinänsä hieno, mutta kuinka arvioinnissa aidosti erotetaan oppiminen oppijasta? Onko parhaan arvioinnin saavuttanut se, joka on kehittynyt eniten? Miten huomioidaan kympin oppilas, joka on ollut aina tasaisesti kympin tasolla? Robinson ja Aronica puhuvat kirjassaan oppijoiden vahvuuksista, innostumisesta ja motivaatiosta. Miten arvioinnin kontekstissa voimme huomioida oppilaan vahvuudet? Entä miten huomioimme oppilaan jonka oppimisprosessi ei ole edennyt, mutta joka osoittaa innostumista ja motivaatiota? (Robinson & Aronica 2016).

Arviointi ajatellaan olevan väline opettajalle ja oppilaalle, jolla tehdään näkyväksi oppimisprosessi. Se miten se etenee ja mitä siihen sisältyy. Arviointi osoittaa myös oppilaan vahvuuksia kuin kehittämiskohteitakin. Arviointiin liittyvistä haasteista ja tulkintavaikeuksista huolimatta, meidän on kuitenkin opettajina tehtävä arviointia, se on oppijan oikeus. Ja loppupeleissä onko oppimisella pohjaa, jos sillä ei ole arviointia? Arviointi on kuitenkin mittari ja väline, jonka avulla saadaan parempia oppimistuloksia ja -motivaatiota. (Luostarinen ja Peltomaa 2016, 162.)

Anna, Emma ja Laura


Lähteet: Luostarinen A & Peltomaa I. 2018. Reseptit OPSin käyttöön: opettajan opas työssä onnistumiseen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Robinson, K. & Aronica, L. 2016. Creative Schools: The Grassroots Revolution That? Transforming Education. New York: Penguin Books.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

24.9. Opetussuunnitelman ajalliset ulottuvuudet

24.9. Opetussuunnitelman ajalliset ulottuvuudet Opetussuunnitelmaa laadittaessa yksi mielestämme tärkeimmistä näkökulmista on opetussuunnitelma ajalliset ulottuvuudet. Oli kyse sitten perusopetuksesta, lukiosta, ammatillisesta koulutuksesta tai korkeamman asteen koulutuksesta koulutuksessa on aina läsnä ajallisesti useampia ulottuvuuksia. Emme voi siis sanoa, että koulutus elää vain nykyhetkeä ja toteutuu ainoastaan nykyisyydessä.  Huomioitamme luentojen perusteella opetussuunnitelman ajallisista ulottuvuuksista: -        Menneisyys  - Oppimisprosessissa läsnä sekä oppijan että opettajan menneisyys = opettajan kouluhistoria jopa vuosikymmenten takaa oppijaan, mikäli opettaja ei kiinnitä tarpeeksi huomiota siihen, kuinka hän toimii ammatillisesti pätevänä opettajana -        Nykyisyys - Se mitä tapahtuu nykyhetkessä, muodostuu siitä, mitä on tapahtunut menneisyydessä ja mikä on tavoitteena tulevaisuutt...
Lue lisää

5.11. Positiivisen kautta

Tällä luennolla pureuduttiin erityisesti muutoksen käsitteeseen. Mitä tarkoittaa muutos? Mihin muutosta tarvitaan ja miksi siihen sisältyy monesti paljon tunnesiteitä? Usein muutos herättää vastarintaa ja negatiivisiakin tuntemuksia. Etenkin opettajan vastustavat koulutuspoliittisia muutoksia (Goodson 2010, 13). Tämä on nähtävissä seuratessa julkista keskustelua monia kuntia koskevia kouluverkkomuutoksia. Omasta koulusta ja koulurakennuksesta pidetään kiinni viimeiseen saakka. Muutos on siirtymistä pois vallitsevasta tilasta. Luennon konteksti oli etenkin organisaatioiden muutoksissa ja kehittämisessä. Meidän huomiomme kiinnitti etenkin organisaatioiden kehittämisen positiivinen malli. Perinteisesti muutos on lähtenyt heikkouksista, niiden tunnistamisesta ja korjaamisesta. Positiivisen mallin näkökulma on päinvastainen. Positiivisella mallilla tarkoitetaan keskittymistä heikkouksien sijaan vahvuuksiin. Tämä malli nähdään tehokkaampana tapana verrattuna negatiiviseen tapaan. Posit...
Lue lisää

22.10. Koulutuksen tasoa valvotaan

Yksi arvioinnin tasoista on ”koulutusmuotojen arviointi”. Yksi esimerkki tällaisesta on yksityisten koulujen ja kunnallisten koulujen arviointi keskenään. Luennolla 11.10. puhuttiin niin sanotusta koulushoppailusta. Pohdimme ryhmässämme, voisiko tällainen koulutusmuotojen arviointi lisätä koulushoppailun määrää, jos Suomessa olisi enemmän yksityisiä peruskouluja, joita vertailla kunnallisten koulujen kanssa. KARVIn toimesta on tehty auditointiarviointi Lapin yliopistossa 2016.  KARVIn toiminnassa todella iso positiivinen asia oli, että KARVIn arviointi sisältää aina myös kehittämiskohteita. Koulutuksen on huomattavasti helpompaa lähteä kehittämään omaa toimintaansa, kun toiminnasta annetaan kehittämiskohteita ja -ideoita. KARVIn tekemät arvioinnit ovat myös valtakunnallisesti tärkeitä. Niiden pohjalta tehdään paikallisia sekä Suomen laajuisia päätöksiä koulutuksen suuntauksiin ( www.karvi.fi ). Koulutuksen tarkkailu on ehdottoman tärkeää tasaisen laadun kannalta. Jokaisell...
Lue lisää